TVT PEDAGOGIIKASSA

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on tärkeä kansalaistaito, joka Varhaiskasvatussuunnitelman (2018), Esiopetuksen (2014) ja Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun (2021) perusteissa kuvataan yhtenä laaja-alaisen osaamisen osa-alueena. Tieto- ja viestintäteknologiaa (TVT) tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Yhdessä kokeillen, tutkien ja tehden voidaan vahvistaa yhteiskehittelyn ja luovan ajattelun taitoja sekä käytännön osaamista. Tieto- ja viestintäteknologia nähdään luontevana osana varhaiskasvatusta ja esiopetusta, ja se liitetään osaksi muuta pedagogista toimintaa.
KÄYTÄNNÖN TAIDOT
Varhaiskasvatus
Käytännön taidoilla tarkoitetaan niitä taitoja, joita tarvitaan tieto- ja viestintäteknologisten laitteiden käyttöön ja digitaalisissa ympäristöissä toimimiseen. Tavoitteena toiminnassa on tutkia ja ihmetellä teknologiaa arjen ympäristöissä, ja opetella yhdessä lasten kanssa turvallista ja huolellista laitteiden ja välineiden käyttöä. Sovelluksiin sekä laitteisiin tutustutaan kokeillen ja leikitellen ja niitä käytetään yhdessä harjoitellen erilaisten sisältöjen tuottamista. Laitteita käytettäessä kiinnitetään huomiota hyvään ergonomiaan, venytellään, jumpataan ja liikutaan runsaasti ja säännöllisesti. Henkilöstön tehtävänä on näyttää esimerkkiä teknologian tarkoituksenmukaisesta käytöstä arjessa ja sanoittaa toimintaansa digitaalisissa ympäristöissä. Toiminnassa hyödynnetään monipuolisesti laitteiden ominaisuuksia ja sovelluksia, ja huolehditaan siitä, että laitteet ja välineet toimivat tarkoituksenmukaisesti.
Oppimisympäristön suunnittelussa kiinnitetään huomiota siihen, että laitteet ovat lasten saatavilla siten, että ne kannustavat lasta hyödyntämään niitä leikeissä ja toiminnassa. Aikuinen on aina vastuussa laitteiden käytöstä, auttaa ja ohjaa lasta tarvittaessa ja asioita tehdään yhdessä. Digitaaliset ympäristöt ovat luonteva osa pedagogista dokumentointia, ja lasten kanssa keskustellaan digitaalisten ympäristöjen käytöstä. Lapsia osallistetaan pedagogisessa dokumentoinnissa sekä sisällön että esitystavan valinnassa ja yhteisessä tuottamisessa.
Esiopetus
Esiopetuksessa havainnoidaan ja tutustutaan arjen teknologiaan ja keskustellaan teknologian merkityksestä lasten elämässä. Laitteiden käyttö- ja toimintaperiaatteisiin liittyvään sanastoon, näppäimistön käytön alkeisiin ja hiiren käyttöön tutustutaan yhdessä. Sovellusten toimintaperusteita havainnoidaan yhdessä ja toiminnassa harjoitellaan hyvää ergonomiaa ja työskentelyn tauottamista.
TIEDONHALLINTA
Varhaiskasvatus
Tiedonhallinnalla tarkoitetaan tiedonhakua ja tiedon järjestämistä sopiviin kokonaisuuksiin. Varhaiskasvatuksessa tutustutaan tiedonhakuun, ja lasten kanssa haetaan tietoa heitä kiinnostavista asioista, mediasisällöistä sekä ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä. Samalla tutustutaan internetiin ja selaimen peruskäyttöön ja sanoitetaan käytettäviä termejä. Kehittyvää kriittistä lukutaitoa harjoitellaan keskustelemalla tiedon luotettavuudesta. Toiminnassa tarkastellaan myös median luotettavuutta tietolähteenä ja opetellaan ymmärtämään, että osa median esittämistä asioista on totta ja osa kuvitteellista. Kuvitteellisten ja todenmukaisten mediasisältöjen tuottamista tutkitaan ja ihmetellään yhdessä esimerkiksi kuvia ottamalla ja muokkaamalla.
Tietoa esitetään lapsille sopivin keinoin: kielellisesti, kuvallisesti ja kehollisesti, ja sen esittämisessä kiinnitetään huomiota ilmaisun kokonaisvaltaisuuteen. Tiedon järjestämistä harjoitellaan tekemällä luokittelua ja ryhmittelyä pelillisesti ja leikillisesti fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä. Ympäristön ja maailman ilmiöitä jäsennellään myös valokuvaamisen ja videoinnin kautta.
Esiopetus
Esiopetuksessa harjoitellaan selaimen peruskäyttöä ja tiedonhakua, harjoitellaan tarkoituksenmukaisten hakusanojen käyttöä ja löytyvän tiedon kriittistä arviointia. Tiedon jäsentämisen välineenä voidaan hyödyntää esimerkiksi käsitekarttoja, joiden avulla harjoitellaan luomaan yhteyksiä, sanallistamaan ja tekemään näkyväksi yhteyksiä asioiden välillä. Tiedon esittämistä harjoitellaan median avulla esimerkiksi äänen, digitaalisen kuvaesityksen, videon ja diagrammien muodossa.
VUOROVAIKUTUS
Varhaiskasvatus
Digitaalisissa ympäristöissä työskenneltäessä kiinnitetään huomiota yhteisöllisiin tapoihin työskennellä. Yhteisöllisessä työskentelyssä kiinnitetään erityistä huomiota tunne- ja vuorovaikutustaitoihin ja tunteiden ilmaisua harjoitellaan myös digitaalisissa ympäristöissä esimerkiksi tutustumalla emojeihin tai tekemällä asiaa käsitteleviä animaatioita yhdessä. Toiminta jaettavilla laitteilla tukee vuorovaikutustaitojen kehittymistä, kun lapset työskentelevät ja tuottavat sisältöä yhdessä. Lasta ohjataan ystävällisyyteen ja toisten huomioimiseen sekä huomaamaan omien sanojen, eleiden ja toiminnan vaikutus toisiin. Digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään osana oppimisympäristöä, jossa kaikki pääsevät loistamaan kehityksensä, ikävaiheensa ja edellytystensä mukaan.
Digitaalisten ympäristöjen avulla vahvistetaan lapsen uskoa hänen omiin vaikuttamismahdollisuuksiinsa ja tuetaan lapsen kokemusta osallisuudesta. Toimintaan suunnitellaan rakenteita, jotka tukevat ja edistävät lapsen vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja joissa hyödynnetään myös digitaalisia ratkaisuja. Lasten kanssa keskustellaan lasten oikeuksista ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteisiin asioihin, ja heitä rohkaistaan kertomaan ajatuksiaan yhteisessä ideoinnissa ja päätöksenteossa.
Lasten ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita tehdään näkyviksi myös digitaalisten ympäristöjen avulla, ja he ovat aktiivisesti mukana digitaalisen leikin ja oppimisen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tärkeää on varmistaa, että jokaisella lapsella on monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja tarvittaessa tukea osallistumisen mahdollisuuksia esimerkiksi hyödyntämällä yksilöllisiä puhetta tukevia tai korvaavia kommunikointikeinoja.
Esiopetus
Esiopetuksessa tutustutaan lasten kanssa osallisuutta lisääviin digitaalisiin ympäristöihin ja opetellaan ymmärtämään, että lapsilla on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Mediavälineitä hyödynnetään lasten ajatusten ja mielipiteiden ilmaisun välineinä. Vuorovaikutusta ja yhteydenottamista sekä hyvien tapojen mukaista toimintaa digitaalisissa ympäristöissä harjoitellaan.

TVT PEDAGOGIIKASSA